Surussa silmin, hymyssä suin

kukaan ei kiitä
totuudenpuhujaa
surua pelkkää
se vain tuo mukanaan
kukaan ei kiitä
valheidenkertojaa
vaikka paremman mielen
hetkeksi saa

mä kaikesta kiitän
mä viestisi luin
en luotasi lähde
lyhdyin sammutetuin
vaan surussa silmin
hymyssä suin

pitäiskö nauraa
vai itkeä vaan
hymyillä hieman
kai kuitenkin saan

mä ymmärsin kaiken
rivien välit luin
en luotasi lähde
lasein tummennetuin
vaan surussa silmin
hymyssä suin